Hiphurei, alan olla elävien kirjoissa! Eilinen päivä oli vähintäänkin mielenkiintoinen, sillä toissailtana alkaneet maidon lopetuslääkkeen sivuvaikutukset vain pahenivat yön aikana. Keskellä yötä soittelin terveysneuvontaan ja yritin vain selvitä. Olisin mielelläni lähtenyt päivystykseen, mutten kyennyt tuskaltani liikkumaan ollenkaan. Aamuun mennessä olo oli palannut hirvittävästä vain kamalaksi ja sain soitettua lääkärille. Hän passitti minut kiireellisenä sairaalaan epäillen, että minulla on alkava aivohalvaus.
Sairaalassa makasin vain hiljaa silmät kiinni sängylläni. Tahmeasti liikkuvat ajatukset kiersivät kehää. Mitä tässä vielä käy? Mitä jos halvaannun? Entäpä jos kuolen? Miten miehen ja Pompon elämä sujuu ilman minua tai minun ollessa sairaana? Koska näen Pompon seuraavan kerran? Saanko vielä lukea Onni-pojan puuhakas päivä -kirjaa Pompolle? Mitenhän Pompo käyttäytyisi sairaalaympäristössä?
Päivän aikana sain kipulääkkeitä ja minua tutkittiin ja tutkittiin. Aivohalvauksen riski todettiin pieneksi, mutta alettiin epäillä aivokasvainta. Toinen vaihtoehto oli erittäin pahat lääkkeen sivuvaikutukset yhdistettynä massiiviseen migreeniin. Itse toivoin sydämeni pohjasta jälkimmäistä. Yhtäkkiä klo 15.30 oloni parani. Kykenin nostamaan päätäni, katsomaan eteeni, ajattelemaan selkeästi, nousemaan ylös sängystä, kävelemään, puhumaan. Vielä kun minulle iski hirvittävä nälkä (olin ollut 30h syömättä), niin tiesin, että hyvin tässä käy. Migreeni oli helpottanut.
Viimeisen lääkärin tullessa käymään luonani hän katsoi hieman ihmetellen papereitaan ja sitten minua. Tarkisti pariin kertaan, että olen oikea potilas. Papereiden kuvaus kipeästä potilaasta, ei vastannut iloisesti tervehtivää potilasta. Hän tutki minut ja kertoi, ettei pään magneettikuvasta ollut löytynyt mitään erityistä. Sain lähteä kotiin, kunhan olin ensin luvannut, että Pompon hoidosta vastaa lähipäivinä joku muu ja tulen heti takaisin sairaalaan, jos oireet palaavat. Voi sitä iloa ja helpotusta kun kävelin omin jaloin hämärästä ja ilmastoidusta sairaalasta ulos auringon lämpöön Pompon ja miehen luokse.
